Piitkästä aikaa innostuttiin tokoilemaan hauvojen kanssa. Ensin hyvät uutiset: Fiukkis teki täydellisen VOI-luokan luoksetulon! Jeeeee!!!!!!!!!!! Seuraamisen kaikki käännökset meni nappiin, itse seuraaminen edisti, niinkuin aina tauon jälkeen.
Ja sitten ne huonot uutiset: Awa ei muista yhtikäs mitään. Täysin pellossa kasvanut. No niinhän tuo on ollutkin - täysin pellossa koko talven ;) ... Sivulletulo jäi puoleenväliin, istua killitti siis 90 asteen kulmassa musta ja oli ihan tosissaan, että "mä oon TOSI hyvä!" ... Seuraaminen onnistui suurinpiirtein metrin, sitten keskittyminen herpaantui. Kaukoissa maahanmeno oli ok, mutta istumaan ei sitten noustukaan, ei ennen kuin olin ihan nenän edessä ja heilutin namia ylöspäin nenän edessä -> Sitten vihdoin kuului pienenpientä raksutusta, että "aijaaaa... pitiks mun tehdä jotain..?"
Jotenkin tuntuu, ettei nää meidän agiharkka-tavoitteet mene yksiin toko-tavoitteiden kanssa... Mitä parempi Awa on agissa, sitä karmeempaa on toko ja päinvastoin. Tän takia toko on nyt ollut tietoisesti vähän vähemmällä ja voipi olla että suuntaus jatkuu. Tokoa kun kerkee vääntämään sitten "vanhana ja viisaanakin". Tai ainakin vanhana... ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti