Viime viikolla sattui ikävä äksidentti koirille -- oltiin kapealla polulla, Fiukkis meni edeltä, mä sitten ja Awa perässä. Awa otti spurtin, ohitti mut, oli ohittamassa Fiukua, kun osui takaviistosta Fiukun perään. Fiu kiljaisi kunnolla, toisenkin kerran ja sitten tuli hammasta. Awa katsoi hieman hämmästyneenä, mutta pääsi ohi ilman reikiä. Mä olin ihan varma, että nyt meni jalka, ihan varmasti meni! Fiu hetken keräili itseään ja jatkoi sitten matkaansa, kuin mitään ei olisi tapahtunut :O ...
Loppulenkistä sama juttu uudelleen, mutta tönäisy oli vielä kevyempi -- taas kiljaisut. Ja taas jatkettiin hetken päästä matkaa, kuin ei mitään. Illalla Fiu löysi itsensä tosi ahtaasta rakosesta keittiöstä ja hetken näytti siltä että se pökrää. Se huojui hassusti paikallaan, eikä oikein näyttänyt voivan nostaa mitään jalkaa, koska sitten olisi varmaan kellahtanut nurin. Tilanne meni ohi ja taas oltiin kuin ei mitään.
Hauveli näytti ja tuntui olevan ihan kunnossa, hierottaessa ei reagoinut suuremmin mistään kohtaa, ei ontunut tms. Soitin kuitenkin varuiksi eläinlääkärille, selostin tilanteen ja neuvoteltiin kannattaisiko tulla tsekkauttamaan tilanne. Päätettiin tutkia hauva paikanpäällä ja saatiin aika kolmen päivän päähän. Harvinaista, että Skutilta sai noin nopeasti ajan =). Kerrankin kävi tsägä, joku oli juuri peruuttanut oman aikansa.
Fiukun koko peräpää tsekattiin sekä käsin, että kuvista. Polvet oli kuivat, mutta kunnossa. Lonkat oli ihan priimaa =). Lanneranka ok. Ja sitten se löydös: ristiluun päätelevy oli hieman tiivistynyt ja viimeinen välilevy osittain kalkkeutunut. Hoidoksi hierontaa ja glukosamiinia nivelnesteen parantamiseksi.
Vika on iän mukana tullutta ja tietysti, kun ikää tulee lisää, niin ongelmakin pahenee :( . Kuitenkin lohduttaa Skutin sanat: "Kyllä se ainakin viisi vuotta vielä menee" :).
Jos jollakin on kokemuksia samankaltaisista löydöksistä, niin kuulisin mielelläni. Kertomusta voi laittaa joko kommentteihin, tai sivussa olevaan sähköpostiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti