Iltapäivälenkillä huomasin, että nyt oli kuitenkin jotain vialla, Awa ei ollut ollenkaan oma eloisa pomppiva itsensä, vaan könkötti menemään pää matalalla. Mentiin nurtsille ja päästin irti tsekatakseni liikkeet. Ja mitä tyyppi tekee -- haistelee hetken ja menee sitten maate!
Koplasin hauvan läpi ja takapäässä oli jotain vikaa. Vasen takajalka tärisi ja Awa väisti takapäähän koskettaessa. Liikkui kuitenkin kaikilla jaloilla ja kaikkia askellajeja. Vasemman takajalan etureiden yläosa tuntui vähän isommalta kuin vastaava kohta oikealla. Tsekkasin takapäänkin piston varalta, mutta ei siellä näkynyt mitään. Ja johan se olisi turvonnut, aamulenkistä kun oli jo rutkasti aikaa...
Soitin kuitenkin heti meidän hovihierojalle ja eläinlääkärille. Päipiltä saatiin ohjeistusta eri tilanteiden varalle ja eläinlääkäri oli sitä mieltä, että seurailen tilannetta yön yli, jos menee huonommaksi, niin sitten pitää lähteä paikanpäälle. Oireet kuunneltuaan lekuri ei uskonut myöskään käärmeen pistoon turvotuksen puuttuessa, eikä myöskään siihen, että olisi syönyt sieltä linnun luota mitään sopimatonta. Onneksi Fiukulta oli jäänyt yli Rimadylia, niin sain luvan antaa sitä ensihätään.
Tänään tilanne on ollut onneksi jo selvästi parempi. Awa liikkuu paremmin, eikä jalka tärise enää niin herkästi. Todennäköisesti kyseessä oli siis venähdys, revähdys tai kramppi. Mutta kylläpä pelästytti... Ja synttärien juhlinta jäi kyllä totaalisesti väliin :(. Juhlistetaan ne synttärit sitten kunnolla, kun hauva on taas oma normaali itsensä. Pari päivää otetaan ainakin tässä nyt ihan hissukseen.
Mun Pikkunen <3:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti