Rakas Pieni Fiu

Fiuku siirtyi tänään ajasta ikuisuuteen, onneksi ikuisuus on hyvin lähellä, vain sydämen matkan päässä. 

"Se, mitä olimme, olemme nyt. Se, mitä meillä oli, on edelleen.

Yhteinen menneisyys, lähtemättömästi läsnä.

Kun siis kuljet metsässä, jossa kuljimme yhdessä

ja etsit aurinkoiselta pientareelta varjoani,

kun pysähdyt kukkulalle katselemaan kaukaisuuteen

ja kädelläsi etsit tapasi mukaan minua

etkä löydä ja tunnet surun hiipivän sydämeesi.

Ole hiljaa. Sulje silmät. Hengitä.

Kuuntele askelteni ääntä sydämessäsi.

En ole poissa , kuljen mukanasi, aina sinussa."

-Nicholas Evans-

Kiitos kaikille ihanille ystäville tuesta, se teki vaikeaakin vaikeammasta päätöksestä hitusen helpommin tehtävän. Erityisesti täytyy vielä kiittää kasvis-täti Maaritia, kun tuon Rakkaan Pienen meille aikoinaan annoit, sekä Toto-kissalle, joka täytti vielä viime hetkillä Fiukun hartaan toiveen ja toimitti Fiukun ikioman kissan virkaa tovin.
Lähtö oli Fiukulle helpoin mahdollinen - vieressä oli kissoja ja Fiu sai lähteä kirjaimellisesti kissan kuva silmissään. Fiu niin rrrrakasti kissoja.

"Suru on suuri ja ikävä loputon,

mut sinun onnesi yksin tärkeintä on."