Mutta ajoitus oli ainakin kohdillaan, Awan sairastelun ajan oli sopivasti viileää ja olon parannuttua vasta lämpeni, jolloin mekin päästiin vihdoin uimaan.
Awan olo on paras, mitä on ollut vuoteen. Täysin 100% terve se ei ole, mutta me pärjätään.
Nyt mennään sillä teorialla, että siinä viime kesän rytäkässä Awalle jäi lievä head tilt, joka aiheuttaa satunnaista pään ravistelua. JA että tämä alkukesän sisä/välikorvaepisodi oli oma erillinen juttunsa.
Takaosaston vanha tällitrauma hieman aktivoitui tämän saikun aikana, koska ei päästy liikkumaan riittävästi riittävän monipuolisessa maastossa. Sitä yritetään tässä hissukseen korjailla.
Meidän lemppariranta
Tässä parit fiilistelykuvat alkukesältä,
kun ei saatu vielä lupaa uida.
Siinä se olisi,
niin lähellä, mutta niin kaukana...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti